Minun äidillä oli eläessään tapana kirjoittaa joka vuotinen joulukirje, jossa hän kuvasi kuluneen vuoden tapahtumia. Tapahtumien joukossa oli sekä elämää eteenpäin vieneitä asioita että myös vastoinkäymisiä. Äitini aktiivisuus oli ihaltavaa, mihin en ole itse pystynyt. Blogin kuvana on pohja, johon voit luonnostella omaa joulukirjettäsi. Minulla on tapana kirjoittaa joulublogi, jossa toivotan hyvää joulun aikaa kaikille asiakkailleni, läheisilleni ja tuttavilleni. Tämän toivotuksen toteutan tänäkin vuonna perinteisessä muodossa eli Hyvää Joulua kaikille! Olen blogeissani pyrkinyt siihen, että niissä on myös ammatillinen sisältö kuten tälläkin kertaa eli pyrin kuvaamaan kirjallisuusterapiaa. Kirjallisuusterapia on luovien terapioiden muoto, jossa valmiit ja itse kirjoitetut tekstit toimivat terapeuttisina välineinä.

Meille on tärkeää suojata aivojamme. Nykyään muistisairaudet ovat kansantauteja, sillä ne ovat niin yleisiä. Muistisairaudet rappeuttavat aivojamme ja heikentävät meidän toimintakykyä. Muistisairaudet ovat niin yleisiä tällä hetkellä, että myös niden tutkimukseen panostetaan ja uusia lääkkeitä kehitellään jatkuvasti. Keskeisiä asioita, jotka vaikuttavat meidän muistiin ja muutenkin meidän hyvinvointiin ovat ravinto, liikunta, uni, sosiaalinen kanssakäyminen ja perussairauksien hoitaminen. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat meidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Elämäntapojen muuttaminen on yleensä ihmisille vaikeaa. Me kaikki yleensä tiedämme, millainen elämä on terveellistä. On hyvä muistaa, että pienetkin korjausliikkeet näkyvät pian omassa hyvinvoinnissa.

Edellisessä blogissa kuvasin, kuinka pidän unohtamista mielen hyvinvoinnin siunauksena. Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitäkin, kun muisti voi alkaa pätkiä. Isäni ja isoisäni ovat vanhuuden myötä sairastuneet vaskulaariseen dementiaan. Oireiden pahentumisen myötä he ovat joutuneet siirtymään hoitokotiin ja he ovat viettäneet siellä viimeiset ajat. Heidän vanhuuden näkymä on ollut synkkä kuten blogin maalauksen, joka on Tove Janssonin tekemä. Hänen teoksiin on mahdollisuus tutustua HAM taidemuseossa Helsingissä. Mielestäni muistisairaus tarkoittaa läheisestä ihmisestä luopumista asteittain, mutta vääjäämättä. Taustalla on usein iso huoli läheisen pärjäämisestä ja tietoisuus oman avun rajallisuudesta.

Unohtaminen on aivojen normaalia toimintaa, vaikka se voi olla sairaudenkin oire. Olen usein todennut, että minun mielenterveyden hyvinvoinnin takana on unohtaminen. Olen omassa elämässäni nimittänyt unohtelemistani siunaukseksi. Jos muistaisin kaikki elämäni tapahtumat, uupuisin varmasti niiden edessä. Muistojen määrä kasvaisi hallitsemattomaksi. Mieli haluaa usein muistaa negatiivisia asioita, eikä niiden vahvistaminen vie meidän elämäämme useinkaan eteenpäin.

Elämässä pitäisi painaa useammin jarrua kuin kaasua. Hitaammin voimme paljon paremmin. Meidän olisi tärkeää oppia suhtautumaan eri tavalla järjettömän kiireiseen elämäntapaamme. Nopeatempoisesta maailmasta selviytyäksemme, meillä on lähinnä vain yksi keino ja se on hidastaminen. Elämäntahdin hidastaminen parantaa huomattavasti elämänlaatuamme. Se lisää mielenrauhaa, terveyttä, keskittymiskykyä, tekemisen iloa, tehokkuutta, elämän merkityksellisyyttä ja itsetuntemusta.

Elämään kuuluvat myös huonot hetket. Ikävät tunteet kuuluvat ihmisyyteen. Miltä tuntuisi herätä aamulla, jos ei yhtäkkiä tuntisi mitään - ei iloa, alakuloa tai innostusta? Tämä kysymys paljastaa paljon, miten suuri merkitys tunteilla on elämässämme. Minun mottoni on ystävystyä tunteiden kanssa. Omien tunteiden kanssa voi ystävystyä tutustumalla ja tutkimalla niitä. Tämän työskentelyn jälkeen tunteet eivät enää tunnu niin pelottavilta, että niistä olisi päästävä eroon. Usein psykoterapian asiakkaat haluavat eroon kaikista ikävistä tuntemuksista ja he toivovat, että he voisivat tuntea vain iloisia ja kepeitä tuntemuksia. Meidän ei ole siis syytä säikähtää tummia pilviä elämässämme, sillä ne kuuluvat elämäämme. Niillä on tärkeä tehtävä, sillä ne ohjaavat meitä kohti hyvää ja poispäin pahasta.

Omassa elämässäni liikunnan ilon löytäminen on ns. ikuisuuskysymys, johon haluaisin vastauksia. Toivon, että vastaukset lisäävät motivaatiotani liikkumiseen. Voin ihan rehellisesti todeta, että aitoa liikunnan iloa olen kokenut tosi harvoin, jos juuri koskaan. Tutkimusten mukaan 80 % työikäisistä suomalaisista kertoo nauttivansa liikunnasta, koska se tukee mielen hyvinvointia. Edelleen tutkimusten mukaan aikuisen tulisi harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1,5 tuntia viikossa. Lisäksi suositellaan lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa. Huh, miten ikinä pystyn näihin suosituksiin? Voin sanoa, että jo pelkkä ajatus hengästyttää.

Toivotan kaikille oikein Rauhaisaa Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2024! Toivotuksen haluan antaa oheisen taideteoksen muodossa. Olin jouluviikolla maalauskurssilla ja sen tuotoksena oli oheinen itse maalattu joulukranssi. Se toivottavasti tuo kaikille hyvän mielen ainutlaatuisuudellaan. Vuoteen 2024 haluan siivittää meidät kaikki "Kaikki menee hyvin" -moton kautta.

Häpeän tunne nousee meissä riittämättömyyden ja ulkopuolisuuden tunteesta, jos emme kelpaa tällaisina. Jokainen meistä toivoo, että me kelpaisimme muille. Häpeän tunteen tarkoituksena on estää ihmistä jäämästä ryhmän ulkopuolelle. Tällöin olemme meidän ydinpelkomme äärellä. Meidän pelkona on, että meidät hylätään ja me jäämme yksin. Usein riittämättöömyyden tunne on ahdistuksen, masennuksen, erilaisten addiktioiden ja täydellisyyden tavoittelun takana. Onneksi usein kuitenkin häpeän tunne hälvenee suhteellisen nopeasti.

Kahden viimeisimmän blogin kuvat ovat Tiina Ikosen näyttelystä Anori - jäätikön hiljaisuus. Itkosen kuvat esittävät Grönlannin inughuittien elämää. Näyttely kuvaa maisemia, jotka uhkaavat kadota ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Voin suositella näyttelyä lämpimästi. Oheinen kuva pingviineistä jäävuoden edessä osoitti minulle, että joskus on hyvä palata perusasioiden äärelle kuten teemme tänään. Pingviineillä täytyy olla paljon ongelmanratkaisutaitoja päästäkseen matkallaan eteenpäin. Seuraavaksi me kertaamme ongelmanratkaisuataitoja. Ihmisen mieli on luova ongelmanratkaisija, sillä se on kekseliäs ja luo uusia ideoita. Ihmisen luova mieli lähtee pian ongelman havaittuaan etsimään siihen ratkaisua. Me ratkaisemme ongelmia jatkuvasti.