Parantava anteeksianto

Ihmissuhteet ovat monimutkaisia ja luovat usein pahaa mieltä. Jokainen meistä kokee välillä ilkeitä sanoja ja kurjia tekoja. Tämän päivän blogini kumpuaa henkilökohtaisen elämän kokemuksestani ja toivottavasti siitä on hyötyä myös lukijoilleni. Mielestäni ystäväni on tulkinnut tilanteen ja sanomiseni aivan toisin kuin olin alunperin tarkoittanut. Olen yrittänyt monin tavoin pyytää anteeksi, mutta hän ei ole ollut siihen valmis. Väärinymmärräykset olisi syytä ilmaista ja käsitellä heti. Näin tapahtuukin usein silloin, kun olemme ns. vahvalla hetkellä ja uskallamme tarttua asiaan ja kertoa mielemme pahoittumisesta. 

Henkilökohtaisen kokemuksen jälkeen olen ryhtynyt miettimään negatiivisten tunteiden kuten vihan, pettymyksen ja surun merkitystä ja niistä yli pääsemistä. Anteeksianto on merkityksellinen ja vapauttava kokemus, mutta miten sen voi saavuttaa. On tärkeää oppia taitoa päästää ikävistä asioista irti ja antamaan anteeksi. Tätä taitoa opetellaan jo lapsuudesta saakka. Lapselle selitetään, että miksi pyydetään anteeksi ja miten se tehdään. Nämä ovat sovintotaitoja.

Buddha kuvaa mielestäni anteeksiannon merkitystä hyvin. "Vihan ylläpitäminen on kuin tarttuisi kuumaan hileen tarkoituksella heittää se jonkun päälle: kuitenkin sinä olet se, joka polttaa itsensä." 

Tutkimusten mukaan anteeksiantaminen vähentää vihaisuutta, loukkaantumisen tunnetta, masennusta ja stressiä sekä johtaa lisääntyneisiin toivon, rauhan, myötätunnon ja itsevarmuuden tunteisiin. Anteeksianto voi parantaa ihmissuhteita sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Anteeksianto ei tarkoita vääryyden hyväksymistä vaan ihmisen vajavuuden tunnustamista. On hyvä muistaa, että anteeksianto tapahtuu sinun itsesi vuoksi eikä kenenkään muun. Anteeksiannossa etsimme myötätuntoa ja mielenrauhaa. Seuraavaksi kuvaan anteeksiannon askeleita eli taitoa vaihtaa viha rauhaksi: 

  • Kerro tarkalleen, mitä tapahtui ja miltä sinusta tuntui ja miksi se ei ollut oikein. Kuulluksi tuleminen on keskeinen osa anteeksiantamista. Joskus katkeruus voi kohdistua koko elämää kohtaan, eikä yksittäistä syyllistä ole osoitettavissa. Omien tunteiden sanottaminen auttaa ymmärtämään tapahtunutta.
  • Anteeksianto ei tarkoita välttämättä sovinnon tekemistä eikä teon katsomista sormien läpi. 
  • Etsi hyödyllistä perspektiiviä tapahtuneeseen. Onko sinulla osuutta asiaan? Miten voit kasvaa tai oppia tästä? Seuraavan kysymyksen äärelle on hyvä pysähtyä: oletko mieluummin onnellinen vai oikeassa? Voit miettiä, mitä sinun tulee tehdä tai olla tekemättä, ajatella tai olla ajattelematta juuri nyt, jotta voisit olla onnellinen?
  • Jos koet olevasi poissa tolaltaan, kokeile mielenhallinnan menetelmiä.
  • Lakkaa odottamasta toisilta ihmisiltä sitä, mitä he eivät aio tehdä.
  • Suuntaa energiasi toisiin tapoihin saavuttaa tavoitteesi riippumatta kokemuksesta, joka loukkasi. Loukkaantumisen vatvominen mielessä ei auta. 
  • Muista, että paras tapa on se, että menestyt elämässäsi. Sen sijaan, että suuntaat huomiosi loukkaantumisen tunteeseen. Opettele etsimään rakkautta, kauneutta ja ystävällisyyttä ympäriltäsi. 
  • Voit korjata vääryyden muistuttamalla itsellesi sankarillisesta päätöksestäsi antaa anteeksi. Jotta pääsisit asioissa eteenpäin, voi olla tarpeen antaa anteeksi jollekin toiselle ja usein myös itsellesi.
  • Anteeksianto tuottaa vapautta: se jättää jonkin asian menneisyyteen, jolloin oma kehitys voi jälleen jatkua. 

On tärkeää, että olet todellisuudessa antanut anteeksi. Jos huomaat palaavasi tapahtuneeseen yhä uudelleen, et ole oikeasti antanut anteeksi. Väkisin ei voi antaa anteeksi, eikä siihen kannata edes pyrkiä. Anteeksiannettavan asian laadulla ja vakavuudella on keskeinen merkitys. Anteeksi antaminen tarkoittaa sitä, että luovut toivosta menneisyytesi muuttamisen suhteen. Anteeksiantaminen on irti päästämistä katkeruuden tunteesta ja suuntaamista kohti tulevaisuutta. Vapautuminen auttaa parantumaan. Saat taas tilaa ilolle, uusille kokemuksille ja ajatuksille. Anteeksiantoa kannattaa opetella, jotta mieli pysyisi kevyenä. On hyvä muistaa, että voi olla helpompi antaa anteeksi ihmiselle, eikä koetulla vääryydelle. Lopuksi on hyvä muistaa, että vaikka tapahtunut asia tuntuu maailman suurimmalta, eivät tunteet kestä loputtomiin. Miksi siis kantaa ikävää tunnetta mukana nyt, jos se kuitenkin jossakin vaiheessa laantuu?

Kirjoitukseni myötä anteeksiantamisen prosessi on tullut minulle entistä kirkkaammaksi ja merkityksellisemmäksi. Loukkaantumisen kautta syntynyt viha täytyy kohdata ja vapauttaa. Jos kiirehdimme antamaan anteeksi, yritämme sinetöidä jotain, joka ei ole vielä valmis. Tilanne helpottaa vasta, kun annamme itsellemme luvan tuntea mitä tunnemme. Anteeksianto on prosessi, joka ottaa oman aikansa. On hyvä muistaa, että kommunikaatio ja asian muu työstäminen (esimerkiksi kirjeen kirjoittaminen) edistää anteeksiantoa. Anteeksianto on ennen kaikkea lahja itseämme kohtaan. 

 

Muita artikkeleita tässä kategoriassa: « Mielipaikka Resilienssi, sopeutumis- ja toipumiskyky »

Jätä kommentti