Koronan aikana olemme tiivistäneet luontosuhdettamme, joka on vuosien saatossa ohentunut. Se on tupannut unohtumaan päivittäisen kiireen paineessa. Viime viikkoina olemme suunnanneet luontoon lähes ruuhkaksi asti. Lähimaastossa on kuitenkin meille jokaiselle tilaa. Olemme nopeasti oppineet viettämään enemmän aikaa luonnossa ja huomanneet sen lisäävän elämänlaatua. Luontoliikunta on mitä paras keino ennaltaehkäistä ja hoitaa sairauksia. Luonnossa oleskelu laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Luontokosketus on edullinen tapa pitää huolta terveydestä. 

Merkittävien terveysvaikutusten takia metsää on alettukin kutsua terveysmetsäksi. Tällaista metsää haluan minäkin istuttaa talvitien varteen. Metsä rauhoittaa ja mahdollistaa nopean palautumisen stressitilasta. Metsäkävelyt kohottavat mielialaa ja mielipaha vähenee, sillä koemme vähemmän kielteisiä tunteita ja enemmän myönteisiä tunteita. Meidän yleinen hyvinvointitunteemme kasvaa. On jopa uskallettu todeta, että puolen tunnin oleskelulla luonnossa on sama vaikuttavuus kuin masennuslääkityksellä. Metsässä oleskelu on siis parasta masennuslääkettä, joten sitä jokaisen kannattaa kokeilla. Monet potilaani ovat todenneet, että päivittäiset kävelylenkit ovat tervehdyttäneet heitä. 

Tietoinen läsnäolo vahvistaa luonnon hyviä vaikutuksia. Luonnossa liikkumista voi ajatella mindfulness harjoitteluna. Luonnossa kannattaa liikkua tietoisesti läsnä olleen eli huomioida kauneutta ja arvostaa herkkiä vivahteita. Tässä auttavat erilaisten visuaalisten ja fyysisten aistimusten huomioiminen. Se on luonnon näkemistä, kokemista ja aktiivista tekemistä siellä. Metsät, niityt, järvet ja merinäkymät ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme. 

Koronan jälkeen olemme hallituksen sanoin astumassa uuteen normaaliin. Toivottavasti tässä uudessa normaalissa olemme oppineet ihailemaan luontoa ja arvostamaan sitä, kuten aiemmat sukupolvet ovat tehneet. Luonnossa palaudumme elimistön kuormitustilasta muutamassa minuutissa ja voimme kokea jopa onnellisuutta.