Ahdistavissa ja stressaavissa tilanteissa haukomme usein henkeä, jolloin veressä voi olla liikaa happea ja liian vähän hiilidioksidia. Hengityksen tietoinen hidastaminen ja uloshengityksen pidentäminen lisäävät hiilidioksidin määrää, joten solumme saavat sitä tarpeeksi. Kun kehomme saaman hapen ja hiilidioksidin suhde on tasapainossa, olomme on parempi. Tunteet ovat suorassa yhteydessä tapaamme hengittää.

Tietoinen hengitys on rauhassa hengittämistä, ajan antamista itselle. Tietoinen hengittäminen on hengittämistä nenän kautta rauhallisesti, hyvin rauhallisesti. Hengitämme hitaasti sisään ja pidättelemme hengitystämme palleassa sekunnin tai kahden ajan ennen uloshengityksen aloittamista. Uloshengitys tapahtuu vielä hitaammin. Tässä voimme käyttää apuna suun supussa pistämistä tai hampaiden asettamista hiukan hengityksen esteeksi. Luontaisen ja toimivimman hengitysrytmin löydämme vain harjoittelemalla. On tärkeää, ettei hengitystä pidätellä tai pakoteta tiettyyn tahtiin. Tietoista hengitystä voimme edelleen vahvistaa kuvittelemalla kulkevamme hengitysvirran mukana. Välillä keskittymisen herpaantuessa olen mielikuvissani surffannut hengitysvirran aalloilla. Tällä tavoin voimme edesauttaa ankkuroitumista hengitykseen. Hengitykseen ankkuroituminen on useiden läsnäoloharjoitusten perusta.

Tietoinen hengitys on keskeinen osa tietoisuus- ja läsnäolotaitoja. Niiden tarkoituksena on ankkuroida mieli käsillä olevaan hetkeen, jolloin mielemme vapautuu menneen murehtimisesta ja tulevaisuuden vatvomisesta. Yksinkertaisimmassa tietoisen hengityksen harjoituksessa hengitämme kolme kertaa edellä kuvatun mukaisesti. Kolme tietoista hengitys ei vie paljon aikaa, joten meillä kaikilla on siihen varmasti mahdollisuus. Tietoinen hengitys ohjaa meidät automaattisesti tähän hetkeen, sillä emme voi tänään hengittää valmiiksi ensi viikon ilmaa emmekä ole voineet viime viikolla hengittää tämän päivän ilmaa. Hengitys on vain tätä hetkeä varten.   

Hengitys kertoo hyvästä olostamme. Usein kuvaamme hyvää olo rauhallisella mielellä, tyynellä tunteella tai rennolla olotilalla. Hyvän olon konkreettinen merkki on  hengityksen tasaantuminen ja hidastuminen luonnollisesti. Hengitys ja hyvinvointi kuuluvat siis saumattomasti yhteen. Opetelkaamme hyvinvoinnin taitoja hengityksen avulla. Taitoa voimme harjaannuttaa tietoisuustaitojen, mindfulness harjoitusten, meditaation tai joogan avulla.

Tässä on pieni harjoitus, jolla pääset alkuun. "Suljemme silmämme, laskeudumme tähän hetkeen ja suuntaamme huomion hengittämiseen. Annamme ilman virrata vapaasti. Keskitymme olemaan vain tässä ja olemme tietoisia omista ajatuksistamme ja tunteistamme. Mitään ei tarvitse poistaa tai muuttaa vaan riittää, että olemme läsnä ja tietoisia vain tämän pienen hetken. Hengitys on hyvä ankkuri, sillä se on aina meillä mukana. Jokainen hengitys on uusi mahdollisuus pysähtyä, palauttaa huomio ja tarkkaavuus tähän hetkeen. Palautamme vain lempeästi itsemme tähän hetkeen. Onnittelemme itseämme siitä, että huomasimme mielemme karkailevan. Tarkoitus on ainoastaan huomata, mitä on juuri nyt ja suunnata tarkkaavuutemme nykyhetken havainnointiin. Mitä ajatuksia, tunteita ja kehontuntemuksia huomaamme? Lyhyen harjoituksen jälkeen päästämme irti mielikuvistamme ja palaamme tähän hetkeen ja tilaan."