Tunne tuntuu yleensä aina ensimmäisenä kehossa. On tosi tarpeellista opetella kuuntelemaan kehoaan ja antaa tilaa kehon viesteille. Keho on viisas ja se välittää meille tarkkaa ja todenmukaista tietoa tilanteestamme. Tunteen tunnistaa kehollisesta reaktiosta kuten puristavasta tunteesta kurkussa tai rinnassa. 

Keskeisin taito on sopia itsensä kanssa, että tunteilla on lupa olla olemassa. Tunteita ei voi kieltää, muuttaa tai kontroloida. Keskeisintä meidän on löytää kyky tukea itseämme niinä hetkinä, kun vaikealta tuntuva tunne on joko lähestymässä tai jo saavuttanut meidät. Mikään tunnehuippu ei kestä ikuisesti. Se tulee lieventymään joka tapauksessa. Tärkeää on se, miten vietämme ajan, jolloin tunne myllää voimakkaana. Me voimme valita tapamme toimia: 

• Voimme vastustaa tunnetta ja jättää sen hyväksymättä. Me siis sivuutamme ja ohitamme sen. 
• Voimme mennä tunteeseen yltiöpäisesti mukaan ja lietsoa sitä entistä suuremmaksi. Me siis rakennamme sitä. 
• Voimme olla kiinnostuneita ja uteliaita tunnetta kohtaan ja antaa sen tehdä tehtävänsä rauhassa. Me voimme siis tutkia sitä ja saada kaiken infon. 

Tunne haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Meidän ei siis kannata vastustaa sen tahtoa vaan pikimmitenkin toivottaa tunne tervetulleeksi. Meidän on hyvä tutustua tunteeseen ja pyytää sitä kertomaan itsestään: miksi se on tullut? Mitä se haluaa kertoa meille? Mitä se yrittää meille viestittää? Tunteella on nimittäin paljon asiaa meille. Tunteet neuvovat meitä, mihin suuntaan meidän pitäisi edetä. 

Tunteen nimeäminen on tärkeää, kun on ensin ymmärtänyt tunteen olemassaolon. Tunteen nimeäminen hahmottaa sitä, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Näin ennätämme pysähdyttämään tunnereaktion ennenkuin se ehtii kasvamaan tunnemyrskyksi. Näin voimme ottaa vastuun tunteestamme ja oppia sitä säätelemään. Tunnetaitojen keskeisiä työkaluja ovat pysähtyminen tähän hetkeen ja hengittäminen. Niiden avulla pystymme olemaan myötätuntoisia itseämme kohtaan ja tarkastelemaan itseämme muutaman askeleen etäisyydeltä. 

Pikaohje: Istu alas, hengitä ja toivota tunne tervetulleeksi. Ota tunne vastaan, katso sitä ja vastaanota sen tuoma viesti. Anna tunteen hiljalleen hiipua ja lähteä pois. Minulla oli mahdollisuus tutustua Anu Pentikin teoksiin WAM taidemuseossa, joten hänen sanoin "Aina on toivoa" saatan teidät jatkamaan päivän askareita.