Työelämässä on tärkeää tiedostaa, miten työyhteisössä suhtaudumme työ-elämän kehittämiseen. Pyrimmekö luomaan työyhteisön, jossa tulipaloja (ongelmia) ratkaistaan yksitellen vai pyrimmekö parantamaan toimintaa jatkuvasti? 

vatko työelämän parannukset projekteja, joiden avulla pyritään ratkaisemaan yksi iso tavoite (kala) vai haluammeko varmistaa, että kaikki työyhteisössä osaavat kalastaa (työstää ongelmia jatkuvasti)? Muutosprosesseissa on tärkeää, miten me suhtaudumme parannuksiin. Ajatusmallin tiivistän ihan lyhyesti pariin kysymykseen:

• Pyydystämmekö ison kalan? (staattinen)
• Opettelemmeko kalastamaan? (dynaaminen)

Voimme olla  jatkuvasti kehittyvä työyhteisö monin eri tavoin. Tästä suhtautumistavasta kertovat seuraavat kysymykset. Työelämässä voimme suhtautua työelämään kehittämiseen seuraavilla tavoilla:

• Mitä olemme tehneet tässä projektissa? (staattinen)
• Miten varmistamme, että opimme jotain joka päivä? (dynaaminen)

Leanin ajattelun mukaan ongelmia on aina. Silloin on tärkeintä varmistaa, että kaikki osaavat kalastaa. Kalastaminen on taitoa, jossa jokainen voi kehittyä, koska uusia kaloja tulee aina. Keskeistä on työyhteisön kyky kalastaa. Huomion kohteena ei ole kala vaan taito kalastaa. Ison kalan pyydystäminen on verraten helppoa. Kehittyminen kalastavaksi organisaatioksi on aivan toisen luokan asia. Lisää tietoa ajatusmallista saat teoksesta: Tätä on LEAN – ratkaisu tehokkuusparadoksiin. Tekijät ovat Niklas Modig ja Pär Åhlström.