Ihmisen voimavarat ovat aika ja energia. Bujoilun avulla saamme aikaan enemmän, mutta käytämme vähemmän aikaa ja energiaa. Se opettaa tunnistamaan olennaisen ja keskittymään tärkeään. Samalla se ohjaa karistamaan elämästä turhat huolet pois. Bujon avulla olemme itse ohjaksissa ja opimme asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Pian voiimme huomata, että päivään on löytynyt ylimääräistä aikaa, kun emme käytä sitä joutaviin asioihin kuten television katselemiseen tai kännykässä roikkumiseen. 

Työskentelyssä lähdetään listojen tekemisestä, mutta se on paljon muuta. Oman elämän ohjaaminen alkaa itsensä tutkimisesta. Opimme tietoisuutta omasta itsestämme ja läsnäoloa tässä hetkessä. Tietoinen ihminen on paremmin selvillä siitä, missä on, kuka on ja mitä haluaa. Itsensä oppii tuntemaan tarkastelemalla nykyhetkeä. Bujo pitää käyttäjänsä läsnä nykyhetkessä ja muistuttaa sitä, miksi teemme sitä, mitä teemme. Arjesta tulee vähemmän kaoottista ja elämää pystyy tarkastelemaan selkesästi.

Bujoilun myötä opimme tekemään sekalaisista kiinnostuksenkohteistamme mielekkäitä tavoitteita, miten jakaa tavoitteet saavutettaviin osiin ja lopulta tarttua tehokkaasti toimeen. Metodi tuo yhteen toiveet ja toiminnan sitomalla tavoitteet elämän perusasioihin. Lisäksi budo ohjaa, miten lähdemme tavoittelemaan haluamiamme asioita. Se muistuttaa joka päivä, joten tavoitteiden toteuttaminen on helpompaa. Bujosta näkee, mikä toimii ja mikä ei. millainen olo mistäkin tuli ja mitä tehdä seuraavaksi. Lopulta se antaa meille palautetta siitä, että saamme merkitä merkitykselliset tehtävät tehdyiksi.

Edellä esitetyt asiat ovat usein myös terapiaan saapuvien potilaiden toivelistalla. Minulla on etuoikeus, että voin jakaa välähdyksiä potilaiden työstämistä yksilöllisistä tuotoksista seuraavissa blogeissani.