Tulosta tämä sivu

Paniikkihäiriö - irti siitä

Paniikkihäiriö on äkillisesti voimistunut kiihtymystila. Paniikkioireista kärsivä saattaa huomaamattaan rakentaa yhä suurempia ja voimakkaampia uhkakuvia mielessään. Ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa. Näistä jokaiseen on mahdollista saada muutosta vaikuttamalla yhteen niistä. Ensinnäkin tunteita täytyy oppia tunnistamaan.

Elimistön ja aistien voimakas virittäytyminen taisteluun tai pakoon voi olla hyödyllistä oikeissa vaarallisissa tilanteissa. Paniikkikohtauksessa elimistö aktivoituu kuitenkin turhaan. Kyseessä on siis väärä hälytys. On tärkeää tunnistaa ahdistuksen ja paniikin haitallinen noidankehä ja pysäyttää se. On tärkeää, että tulemme tietoisiksi paniikkikohtausta edeltävistä vaiheista, jotta voimme pysäyttää paniikkikehityksen jo ennen oireita. Tähän auttaa paniikkipäiväkirjan pitäminen. Paniikkikohtaus kehittyy nopeasti, yleensä lähes huomaamatta ja itseään vahvistavin vaihein.

Paniikin noidankehässä fyysisiä tai psyykkisiä reaktioita aletaan tulkita vaarallisiksi. Yleensä paniikkikohtauksessa huomio keskitetään omiin tuntemuksiin ja näiden tulkintojen yltyminen katastrofitulkinnoiksi. Välttely entisestään lisää huolestuneisuutta ja huomion kiinnittymistä omiin reaktioihin. Tavallinen ratkaisu ahdistavaan pinteeseen on pyrkiä tilanteesta pois eli paeta. On tärkeää harjoitella vaihtoehtoisia ja realistisempia tulkintoja tilanteista. Tavoitteena on saada paniikkikohtaus hallintaan.

Paniikkihäiriöistä vapautuminen ei ole helppoa ja pysyvät muutokset vaativa aina työtä. On tärkeää opetella sietämään ahdistusta ja tekemään elimistön reaktioista uusia tulkintoja. Altistus on tutkitusti tehokkaimpia keinoja ahdistuksen hoitoon. Oirealtistuksella tarkoitetaan epämiellyttäviä ja uhkaavia tuntemuksia. Ahdistusta tuottavien tuntemusten kohtaaminen on kuin uuden taidon oppimista. Pysyttelemällä rohkeasti ahdistusta tuottavassa tilanteessa elimistön reaktiot ahdistukseen vaimenevat ja oireet helpottavat. On hyvä muistaa, että ahdistuksen tunne on epämiellyttävä, mutta se ei ole vaarallinen ja siitä selviää.

Ahdistushierarkiassa tilanteet järjestetään sen mukaisesti, kuin paljon ne jännittävät tai ahdistavat. On tärkeää muokata tilanteisiin liittyviä pelkoja. Tämä tapahtuu kyseenalaistamalla kielteisiä uskomuksia ja muokkaamalla ajatuksia realistisemmiksi. Tosiasiassa ahdistus on vähäisempää ja helpottuu paljon nopeammin kuin pelosta kärsivä uskoo. Toistuva, sopiva ja hallittu tietoinen altistus ahdistaville ärsykkeille auttaa saamaan tilannetta ja häiriötä hallintaan. Paniikin uhkaa koettaessa uhkan merkitys yleensä yliarvioidaan ja oman selviytymistä aliarvioidaan.