On tärkeää pohtia ja tiedostaa, mihin minulla on tapana kiinnittää huomiota ja millaisessa elämäntilanteessa olen. Itsetuntemuksen lisääntyminen on keskeinen osa muutosta:
- Miten teen päätöksiä?
- Millaiset päätökset ovat minulle vaikeita tai helppoja?
- Miten tärkeä päätös on?
- Onko päätöksellä vaikutusta muihin ihmisiin?
- Miten toimin päätöksentekotilanteissa?
- Millaisia tunteita päätöksentekotilanteisiin liittyy?
On siis hyvin tilannekohtaista, milloin päättäminen on hankalaa. Moni ei tiedä, millainen päätöksentekijä hän on. Joskus meillä voi olla virheellinen käsitys päätöksentekotaidoistamme. Usein voimme uskoa, että muut tietävät enemmän tai paremmin, joten heillä on parempi kyky tehdä päätöksiä. Kuormittavassa elämäntilanteessa pienienkin päätösten tekeminen voi tuntua ylivoimaiselta. Tällaisissa tilanteissa ajattelu kapeutuu, innovatiivisuus vähenee eikä ihminen näe vaihtoehtoja yhtä luovasti. Haluamme usein tehdä vain turvallisia ja varmoja päätöksiä.
Vaikka päättäminen on vaikeaa, paremmaksi päätöksentekijäksi tullaan vain harjoittelemalla. Päätökset eivät synny tyhjiössä. Usein muut ihmiset tuovat uuden näkökulman ja näin vaikuttavat päättämiseen. Voit kehittää päätöksentekokykyäsi, jos keskustelet sellaisten ihmisten kanssa, joilla on erilaiset taustat tai näkemykset asiaan. Joskus voit haastaa itseäsi ja päättää itse perustella näkemyksesi ääneen. Usein on niin, että emme näe ajatuksillemme vasta-arkumentteja. Niiden etsiminen on merkityksellinen osa itsensä haastamista. Usein päätöksenteossa on otettava riski, sillä emme voi tietää parasta päätöstä etukäteen. Usein päätöksenteossa kuten myös terapiatyöskentelyssä on tärkeää, että näkemyksemme ovat omien arvojen mukaisia. Meidän pitäisi pystyä luottamaan omaan päätökseemme.
Päätöksen tekemisessä voi käyttää apuna sitä, että asettaa päätöksenteolle aikarajan tai pilkkoo päätöksen välipäätöksiin. Kun joskus saamme pienenkin asian päätökseen, pääsemme usein hetkeksi pois kuormittavasta tilanteesta. Joskus päätös voi tuntua isolta, vaikka lopulta se ei sitä ole. Joskus voi olla tarpeen ottaa aikaetäsyyttä (päivä, kuukausi, vuosi tai vuosikymmen) asiaan. Aikaperspektiivi tuo usein esiin asian mittasuhteet. Päättämättömyyden tila on usein raskas. Jos haluat opetella tekemään nopeampia ratkaisuja, kannattaa ajatella lopputulosta. Voi pysähtyä miettimään, mitä hyötyä päätöksestä on? Mitä sen lykkäämisestä seuraa? Usein koemme, että päätöksen tekeminen on vapauttavaa.