Tulosta tämä sivu

Tunteiden tunnistaminen

Tunteiden tunnistaminen on joskus todella vaikeaa, joten välillä tarvitaan salapoliisityötä. On tavallista, että emme aina tunnista tai ymmärrä tunteitamme. Usein meillä on vain epämääräinen ja huono olo. Tunteet ovat meidän sisäistä informaatiota, mikä vuoksi ne ovat tärkeitä. Tunteet auttavat meitä toimimaan suotuisalla tavalla. Kun ihmisellä on hyvä yhteys tunteisiinsa, hänen itsetuntemuksensa rakentuu oikealla pohjalle. Näin hän voi olla aidosti oma itsensä. 

Jos omien tunteiden tunnistaminen tuntuu hankalalta, kannattaa huomio suunnata kehoo. Tunne on kehossa tapahtuvat prosessi, jonka jokin laukaiseva tekijä käynnistää. Usein keho reagoi ennenkuin mieli ennättää mukaan. Jos emme tunne asioita, meidän on vaikea tehdä päätöksiä ja toimia meille suotuisalla tavalla. Kehon lisäksi kannattaa tarkastella toimintaansa ja sitä, miksi toimii kussakin tilanteessa niin kuin toimii. Omaa tunnetilaa voi miettiä olon kautta eli kysyä itseltään, millainen olo minulla on. Olotilojen huomaaminen voi johtaa tunteiden tutkimisessa syvemmälle. 

Tunteet voidaan jakaa kahteen kerrokseen eli pinnan päällä ja pinnan alla oleviin tunteisiin. Pinnan päällä olevat tunteet ovat usein reaktiivia suojatunteita ja pinnan alla ovat haavoittuvaisemmat ydintunteet. Usein suojatunteet todella suojaavat, eikä ihminen tunnista ydintunteita kuten pelkoa. Pelon tunteen kautta löytää usein ydintuntemuksia. Pelon tunteet liittyvät usein siihen, että en ole merkityksellinen tai riittävä toiselle ihmiselle. On merkityksellistä pyrkiä kohti ydintunnetta, joten suosittelen kysymään itseltä erilaisissa tilanteissa, mikä minua juuri nyt pelottaa. Kun tunteen tunnistaa, sen voi jakaa muille. 

Kaikilla on joskus vaikeuksia näyttää tunteitaan tai olla niiden kanssa. Tunteiden säätely tapahtuu joko itse tunteita säätelemällä tai kyvystä antaa toisen auttaa. Tärkeää on, että nämä kanavat ovat tasapainossa. Kaikkia tunteita eli tunteiden likasankkoa ei voi kaataa toisen niskaan vaan on osattava kääntyä toisen puoleen vaikeissa tilanteissa. Ehkä paras tapa oppia tunnetaitoja on keskustella tunteista toisen ihmisen kanssa. On tärkeää, että on joku, joka on valmis kuuntelemaan ja työstämään tunteita. Yleensä toinen ihminen näkee tilanteen lempeämmin ja voi antaa tukea ja kannustusta. Tunteeseen liittyy usein jokin emotionaalinen tarve kuten tulla halatuksi tai muuten lohdutetuksi. Sen takia tunteen jakaminen on tärkeää. Jos omia tunteitaan ei jaa kenellekkään, jää ihminen helposti yksin. Ihminen on kuitenkin sosiaalinen eläin ja me tarvitsemme vuorovaikutussuhteita. Tunteet ovat erityisesti läheisen suhteen liima. Tunteiden jakaminen synnyttää turvaa, mikä on kaiken hyvinvoinnin pohja.

Ihminen, jolla on hyvät tunnetaidot, osaa tunnistaa ja ymmärtää paitsi omia myös toisten tunteita. Tunteet tarttuvat, joten usein tulkitsemme niitä itsestämme käsin. Itse käytän usein kuvausta, että jokainen meistä katselee tilannetta ensiksi omasta navasta käsin. On tärkeää, että pystymme näkemään myös muiden tuntemukset. Jos ei osaa kysyä toiselta, miten hän jonkin asian koki, teemme todennäköisesti vääriä tulkintoja tilanteesta. Vaikeisiin tunteisiin kannattaa suhtautua lempeydellä. Tunteet ovat meidän puolella, sillä niillä on hyvä tarkoitus. Ne eivät ole vääriä vaan informaatiota, jota kannattaa kuunnella.