Ongelmanratkaisu näyttää näennäisesti helpolta, mutta sitä on hyvä tietoisesti harjoitella. On opittava määrittelemään ongelma, asettamaan tavoitteita ja löydettävä mahdollisimman monia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Tärkeää on myös oppia valitsemaan paras vaihtoehto ja tekemään päätös sen toteuttamiseksi. Lopullinen päätepiste on laatia konkreettinen suunnitelma aikatauluineen. Seuraavaksi kuvaan prosessia tiivistetysti ja nostan esiin kysymyksiä, jotka vievät sinua ratkaisuprosessissa eteenpäin.

• Määrittele ongelma: Mikä ongelmasi on ja miten se ilmenee? Kuvaa käytännön ongelmaasi mahdollisimman tarkasti ja konkreettisesti.
• Etsi tavoitteet: Mihin haluat pyrkiä? Mitä haluat tehdä tai muuttaa? Mihin asiaan haluaisit muutosta? Tavoite on hyvä asettaa mitattavaan muotoon, jos se suinkin on mahdollista. Konkreettisuuden ja täsmällisyyden vaatimus jatkuu prosessin jokaisessa kohdassa.
• Vaihtoehtojen etsiminen: Tavoitteena on keksiä mahdollisimman monta vaihtoehtoa ongelman ratkaisemiseksi. Tässä vaiheessa ei ole tarpeen arvioida vaihtoehtoja vaan tavoitellaan runsautta eli käytetään kekseliäisyyttä ja luovuutta.
• Arvioi eri vaihtoehtoja: Voit yliviivata vaihtoehdot, jotka ovat mahdottomia tai liian vaikeita. Voit kirjoittaa plussan sellaisen vaihtoehdon perään, jos pidät tai joka voisi olla mahdollinen toteuttaa. Mitä etuja ja haittoja eri vaihtoehdoissa on?
• Valitse paras vaihtoehto: Mikä vaihtoehdoista on paras ja mikä seuraavaksi? Mikä vaihtoehto johtaa todennäköisemmin haluttuun lopputulemaan? Lopputuloksena sinulla on paras mahdollinen vaihtoehto.
• Tee suunnitelma ja ryhdy toteuttamaan sitä: Suunnittele mahdollisimman tarkasti ja taas kerran konkreettissesti. Mitä teet? Milloin teet? Mitä tukea tarvitset? Kuka voisi auttaa sinua? On tärkeää laatia mahdollisimman yksityiskohtainen suunnitelma.
• Arvioi ja seuraa suunnitelman toteutumista: Mikä toimii ja mikä ei? Mitä pitäisi muuttaa tai lisätä? Jos suunnitelma ei ole toteutunut, mikä esti toteutumisen?

Keskeistä on, että pitäydymme mielemme kriittisestä ja arvostelevasta puolesta ennen lopullista päätöksentekoa. Emme saa antaa kriittisen mielen ampua alas hyviä ideoita. Ongelmanratkaisu on haastavinta silloin, kun mielesi on kuormittunut tai ahdistunut. Silloin on vaikea tuottaa hyviä ideoita. Otollisin hetki on siis silloin, kun olet rauhallinen ja tyyni ja sinulla on mahdollisuus yhtenäiseen työskentelyjaksoon. On hyvä keskittyä yhteen ongelmaan kerrallaan, vaikka tekisitkin listaa mieleesi tulevista muista ongelmista.

Edellä kuvattu menetelmä soveltuu parhaiten elämän ulkoisten ongelmien ratkomiseen. Sen sijaan tunteisiin liittyviä ongelmia sen kanssa on vaikea ratkaista. Meillä on monenlaisia onglemia ja jotkut ovat sellaisia, joihin ei löydy ratkaisua. Mikäli et löydä ongelmaan ratkaisua niin siihen ei sellaista todennäköisesti olekkaan. Kaikkiiin asioihin ei voi vaikuttaa ja sekin on hyvä lopputulos. Mikäli asiaan ei voi vaikuttaa, se on hyväksyttävä sellaisena kuin se on. Tämän loppupäätelmän tehtyämme meidän täytyy jatkaa matkaa kohti asian hyväksymistä.